|
|
Pysyvä näyttely uutistyön historiasta ja nykypäivästä
UUTISTEN AIKA esittelee suomalaisen uutistyön ja Helsingin Sanomien vaiheita 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näyttely kertoo esineiden, interiöörien, kuvien, filmien ja pelien kautta sanomalehdessä ja toimittajan työssä tapahtuneista muutoksista. Näyttelyn läpi virtaava uutiskooste valottaa niin maailmanhistorian tärkeitä tapahtumia kuin Suomen historian käännekohtiakin.
|
 |
1889 - 1904
Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti perustettiin vuonna 1889.
Lehden perustajat Juhani Aho, Eero Erkko ja Arvid Järnefelt halusivat edistää demokratiaa, vapaamielisyyttä ja suomalaista kulttuuria. Viranomaiset pitivät lehden linjaa vahingollisena ja lakkauttivat sen kesällä 1904.
Toimittajakuntaan kuului ajan keskeisiä kulttuurivaikuttajia Juhani Ahosta Kasimir Leinoon. Lisäksi lehden ympärille kerääntyi monia kirjailijoita, muusikoita ja kuvataiteilijoita, jotka jakoivat lehden suomalaiskansallisen ja vapaamielisen arvomaailman: Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus...
|
 |
1904 - 1919
Helsingin Sanomat jatkoi lakkautetun Päivälehden työtä. Lehden varhaisvaiheet ajoittuvat puoluepoliittisen lehdistön voimakkaaseen kasvuun. Helsingin Sanomien paikka löytyi porvarillisten lehtien joukosta ja se oli myös Kansallisen Edistyspuolueen äänenkannattaja.
Uutisten vastaanottoa helpottava parlografi saatiin Helsingin Sanomiin vuonna 1911. Sen avulla puhelimitse saneltu uutinen voitiin tallentaa vaharullalle ja kuunnella uudelleen useita kertoja. Käytön jälkeen vaharulla höylättiin tasaiseksi partakoneen terällä.
|
 |
1920 -1939
Uudistunut Helsingin Sanomat irrottautui puoluepoliittisesta taustastaan ja kasvoi maan suurimmaksi sanomalehdeksi. Näyttävät uutisotsikot, viihde ja pienilmoitukset valtasivat palstatilaa.
Sanomalehtisarjakuvan läpimurto Suomessa käynnistyi vuonna 1929 Helsingin Sanomien ja amerikkalaisen Felix-kissan johdolla. Tätä ennen lehti oli jo julkaissut oman piirtäjänsä Akseli Halosen sarjakuvaa Herra Pulliainen.
|
|
1940 – 1959
Sotavuodet lisäsivät ihmisten uutisnälkää, mutta sotasensuuri ja materiaalipula vaikeuttivat sanomalehtien julkaisemista.
Vain kerran sodan aikana ylivoimainen este esti lehden ilmestymisen: Helsingin suurpommituksessa 26.2.1944 Helsingin Sanomien toimitalo kärsi pahoja tuhoja. Seuraavan päivän lehti oli jo valmiina, mutta kun sähköä ei ollut saatavilla, sitä ei voitu painaa.
|
 |
1960 – 1989
1960-luvulla Helsingin Sanomia kehitettiin entistä moniarvoisempaan suuntaan. Nuoria radikaaleja kirjoittajia palkattiin näkyville paikoille. Toimittajien ammattitaidon kehittämiseksi perustettiin Sanoma Osakeyhtiön oma toimittajakoulu vuonna 1967.
Automaattinen tietojenkäsittely tehosti tuotantoa 1960-luvulta lähtien, ja uutta ”sähköaivoa” testattiin ensimmäiseksi tilaajapalvelussa. 1970-luvulla tietotekniikka mullisti latomon ja painon. Ensimmäiset toimittajat siirtyivät kirjoituskoneista tietokoneaikaan kesällä 1984.
|
 |
1990-
Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan maailman kolmanneksi ahkerimpia sanomalehden lukijoita. Samalla seurataan kuitenkin yhä enemmän myös internetiä, televisiota ja radiota. Helsingin Sanomat tarjoaa tietoa monen kanavan kautta. Painetun lehden lisäksi Helsingin Sanomat on vahvasti läsnä verkossa hs.fi-nettisivuilla ja mobiilissa mm. tuottamalla uutispalveluita.
|
|
|
|
